lauantai 26. maaliskuuta 2011

Valokuvatorstai: KUVA ja kuvausprosessi

"Aiheena on siis tällä kertaa kuva ja sen kuvausprosessi
Haasteessa aihe on vapaa. Ainoa rajoitus on, että kuva on otettu nimenomaan tätä haastetta varten. Ottakaa kuva ja kuvailkaa joko sanoin tai kuvin, mitä toimenpiteitä kuvan tuottaminen edellytti. Prosessia voi lähteä kuvailemaan vaikka jo ideasta alkaen. Tällä tavoin voimme saada hyviä ideoita toisten kuvausprosesseista, jakaa toisille ideoita ja osaamistamme, ehkä jopa kehittyä valokuvaajina."

Tällainen haaste valokuvatorstain 200. haaste. Nyt en voinutkaan kaivella entisiä kuvia vaan lähteä kuvaamaan.
Katselin jo monen muun vastaajan kuvavastaukset ja ensin tuli mieleen pitääkö minunkin nyt ryhtyä prosessoimaan ja oikein rakentamaan kuvaa tätä varten. Mikä ei olis kyllä minun tapani. Olen toki kuvannut monta muutakin harjoittelu ja myyntikuvaa tällä viikolla, mutta päätin pysyä edelleen eksotiikassa ja harjoitella kuvaamaan urheilua ja eläimiä. Joten Rovaniemen keskustaan kameran kanssa seuraamaan Reindeer Sprint Race eli porojen kiihdytyskisoja...


Poroja on täällä joka puolella ja niitä joutuu liikenteessä varomaan, etteipä ole koskaan aiemmin vain tullut lähdettyä katsomaan tätä kisaa.  Kisa  käydään keskellä kaupunkia, pistetään muutama katu kiinni ja kipataan lunta katu täyteen. Minulla ei ollut  käsitystä kilpailun vauhdista, kuvauspaikoista ja kuvauskulmista eikä kilpailun etenemisestäkään.  Mutta sen arvasin, että vilu vaanii joten vaatekerroksia oli laitettava lämpimästi, vaikka vain -4 astetta ja pientä tuulta. Nahkarukkasten alla itselläni oli ohuet hanskat, etten joudu missään välissä paljain käsin kameraa käsittelemään.  Tämä on erittäin käytännöllinen neuvo.
Kilpailut alkoivat eilen klo 18.00 illalla, joten illan hämärtyminen oli tosiasia. Toinen tosiasia oli joka puolella olevat ihmismassat.   Mutta apua minun kamerassa olikin paikalla 17-55mm objektiivi Canonin D7 eikä se jokapaikan zoomi, enkä ollut ottanut kamerareppua laukkua matkaan. vaan työntänyt vara-akut ja varakortit takin taskuun. Se etu tässä zoomissa oli, että se oli valovoimaisempi. Nyt olisi kyllä ollut poikaa se pitkä valovoimainen zoom.   Kuvaan aina Raw kuvina ja valkotasapaino on automaattinen. Kamera-asetuksista laitoin herkkyyden automaatille,  nopea sarjakuvaus, aika-asetuksen 1/200 ja automaattitarkennus AI Focus. 


31mm 1/200s   f6,3 ISO 400  tarkennus AI Focus
ja tämän kuvan sieltä ensimmäisestä ajosta poimin. Oli ahdas paikka kuvata ja yrittää kameran kanssa urkkia  aidan yli  No naapurinäppäilijän käsi  piti tästäkin rajata pois, kuten paljon muutakin, että sain jotenkuten  tasapainoisen kuvan.Oli  ahdasta! Käyskentelin rataa alaspäinkin ja huomasin, että toisella puolella olis tilaa alempana. Seuraavat ja seuraavat porot tulivat maaliin eikä minulla ole hyvää kuvauspaikkaa.
Oliskohan sittenkin parempi mennä  ylös, mutta eihän mulla ollut se pitkä putki mukana.

 no voihan metalliaidan läpi kuvata tormaavia poroja radan  loppupäässä, kun ne otetaan kiinni ja viedään pakettiautolla takaisin radan alkuun.

17 mm 1/200s   f5 ISO 400   AI Focus

Eihän näitä poroja ollut eka kierroksella kuin 16 eli 8 lähtöä. siinä paikkaa etsiessä ja kameran säksättäessä  ohikiitäviä porojen kohdalla ruutuja tuli, mutta mitä ne piti sisällä siitä ei ollut varmuutta. Tulikin tauko ja ilta pimenee.
23mm 1/200s   f3,5 ISO 800  AI Focus
Nyt seuraavassa llähdössä kuvaan alhaalta Pohjanhovin rannasta ja  sieltä näkee miten lujaa porot lähtevät pilttuista vetämään. Ilta hämärtyy ja katuvaloja syttyy.  Semifinaaliin minun on pakko rukata jo kameran  asetuksia. Ei ole salama mukana ja sen säätämisessä olisi ollut omat ongelmat kuitenkin,

40mm 1/125s   f2,8 ISO 1000   AI Focus

Opsista nämä porot pääsivät maalissa karkuun ja juoksivat takaisin alas lähtöpaikalle. Onneksi poromiehiä oli täälläkin kiinniottamassa, etteivät loukanneet itseään tai päässeet karkaamaan pitemmälle. Kerran on käynyt niin että  kilpaporo karkasi kaupungin liikenteen sekaan. Nämä porot ovat nimenomaan juoksemiseen erikoistuneet ja vaikeasti hallittavissa.
Ilta hämärtyy lisää ja tulee illan viimeinen lähtö  ja porot juoksevat taaskin niin lujaa, että ovat osittain jo kuvasta ulkona.


18mm 1/80s   f2,8  ISO 3200   AI Focus
Ai niin mikäs se oli minun kuva, jota olin kuvaamassa ja hakemassa . No SE  taisi jäädä tällä kertaa vielä saamatta.
Tämä oli omaehtoinen harjoituskeikka. Kamera lauloi sarjakuvauksella 270 toinen toistaan onnettomampia kuvia ja joukossa oli varmaan parikymmentä tällaista menettelee kuvaa, jotka säästin. Olin toki pettynyt mutta lohduttauduin sillä että olin eka kertaa ylipäätänsä urheilua kuvaamassa ja vielä pimenevässä illassa.  Enkä voinut ymmärtää miten  lujaa porot  voi mennä ohi.


Rata on jyrkkä ylämäki ja  tätä lumista matkaa  201 metriä siitä huolimatta paras aika oli 18 sekunnin paikkeilla.  Kisan voitti poro nimeltä Usain ajajana Anne Ellen Sara, Sallivaaran paliskunta.


Ps. niin kotona koneella Kuvien käsittely on raakakonvertterissa valkotasapainon ja valotuksen, kohinanpoiston ja terävöityksen säätöä. Photoshopissa vielä mahdollisesti rajauksen tarkastaminen ja raamit ja copyright merkki .

3 kommenttia:

  1. No nyt en ota kantaa varsinaiseen aiheeseen, koska olen niitä ihmisiä, jotka vain kuvailee tunteen mukaan.

    Nautin vain porokuvistasi, jotka ovat hyviä ja eikös se ollutkin päätarkoitus : )

    VastaaPoista
  2. Vau, noilla poroilla on vauhtia verissä! Ihan huimasi, kun katsoin niitä. Olet kuvannut loistavasti vauhdin hurman!

    VastaaPoista
  3. Hei Helena! Vasta nyt jatkoin torstain haasteiden vastauksia katsomaan.

    Ja WAU mikä kuvasarja ja miten mielenkiintoinen tapahtuma. Ja erinomaisen paljon mielenkiintoista tietoa kuvaussessiosta.

    Kuvia katsoessani tuli mieleen hieman omat kuvaukset Otepään hiihdon maailmancupissa. Kun kaikki tapahtuu nopeasti, kädet kohmettuvat, olet joko oikeassa tai väärässä paikassa.

    Ja sitten joko saat hienon kuvan tai et.

    Joskus kauan sitten laitoin blogiin kuvan Jaak Mäen (perin kiinteästä) pepusta. Se kun oli ainoa mikä loppuhuipennuksissa vilahti ohi niin että tallentui kameraan.

    Kaiken kaikkiaan hieno vastaus haasteeseen, ja tähän on hyvä palata toistekin. Löytyy juuri sitä mitä itse etsin haaste-ehdotuksellani: vinkkejä ja tarinaa onnistumisesta ja epäonnistumisesta.

    VastaaPoista

Mitä pidit? Kommentteja on mukava lukea.